keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Englanninbulldoggit ja lapsi (Taapero)


Se on luonteeltaan lempeä ja lapsirakas, mutta myös jääräpäinen ja rohkea.Tietää kertoa Wikipedia enkkujen luonteesta. Tämän väitteen allekirjoitan välittömästi. Tässä postauksessa keskityn kuitenkin tuohon lapsirakas osuuteen, verrokkikoiria on omat kolme ja muut käypäläiset/lainakoirat, kuitenkin saman rodun edustajia.

Jostain syystä Turhalantien Taaperon suhde koiriin (englanninbulldoggeihin) alkoi ruuan välityksellä. Meillä on aina ollut koiria, joten muutaman karvakasan ilmaantuminen huusholliin ei aiheuttanut mitään maata järisyttävää -mulla on maailman paras äiti-huutoja. Mutta missä on herkut, siellä on on lapset ja koirat. Niinhän se menee makkaranpaistosta lätyn syöntiin, koirat kulkee matkassa. Nyt kun aikaa on kulunut, niin Taapero, joka tosiasiassa on enemmän Teini nykyään, käyttää herkkuja hyväkseen kouluttaakseen koiriamme. Ja mitäpä ei pikkukoira tekisi muutaman ylimääräisen nappulan vuoksi. 

Iltaisin sitten keskitytään hoivaamaan. Säännöt on meillä ollut alusta asti koirille ja lapsille. Kummallekkaan ei ole joustettu säännöistä, miten toisen kanssa ollaan ikään katsomatta. Pentukoira ei saa mennä lapsen sänkyyn, kun se on pieni ja söpö, kun se ei saa sitä tehdä isonakaan. Kuten myöskään lapsi ei saa repiä ja kiusata koiraa 1-vuotiaana, kun se ei niin saa tehdä isonakaan. Kauhean yksinkertaista, eikö totta?



 Nykyisin Taapero osallistuu jo ala-aste ikäisenä koirien ulkoiluttamiseen narulla ja ilman, molemmat koirat mukanaan. Tässä vaiheessa täytynee ilmoittaa, että asumme maalla, jossa lenkkipolun varrella ei tule vastaan ihmisiä.




Tavoitteena on ollut, että Taapero oppisi vastuullista koiran hoitamista lapsen kehitysikää huomioiden. Taapero osaa laittaa koirille ruuat ja antaa ne, vaihtaa vedet, käyttää siis molempia lenkillä yhdessä ja erikseen, narussa ja ilman, harjaa, leikkii ja kouluttaakin. Muutamia mätsäreitä Taapero on myös koirien kanssa käynyt, joten yritystä oikeaan koiran esittämiseenkin on. Pakollista, meillä on koira-juttuun kuuluu myös sukulaisia jo ahdistavat valokuvat lapsista ja koirista yhdessä. Ahh, niin persoonallista.


Vappumätsäri Oulussa 2011



Tarinankertojan pieni Taapero lenkkeilemässä pahamaineisten häräntappajien kanssa. ja aivan ilman narua, liekkö ollut edes matkassa? Minun kokemukseni mukaan, englanninbulldoggi soveltuu enemmän kuin hyvin lapsiperheen koiraksi. Ylipäätään olen sitä mieltä, että ongelmakoiria on vain ongelmaihmisillä. Sairaat koirat sitten olkoon oma lukunsa. Johdonmukaisilla säännöillä (koiralle JA lapselle) pötkii jo aika pitkälle rodun kuin rodun kanssa.







2 kommenttia:

  1. Onko sussa koirakuiskaajan vikaa?! ;) Nyt saikulla ollessani olen löytänyt täysin uuden maailman, tv:n päiväsarjat ja mun ehdoton suosikki on Koirakuiskaaja!!
    Alleviivaan nuo sun pari lausetta että ongelmakoiria on vain ongelmaihmisillä... ja johdonmukaisilla säännöillä (koiralle JA lapselle) pötkii jo aika pitkälle rodun kuin rodun kanssa.
    Ja jo työnikin puolesta, tuo viimeinen lause on niin TOTTA. :)

    VastaaPoista
  2. Cesar Milan kyllä hallitsee tuon ihmisten kouluttamisen. Kyllä meilläkkin koirakuiskaaja kuuluu ohjelmavalikkoon, ne on vaan pyörinyt siellä niin kauan, että itselle alkaa jaksot olemaan jo aika koluttuja.

    Paras tarina edelleen on, kun pariskunnalla (miehiä) on suuria ongelmia pikku chihun kanssa. Koira on päässyt pomottamaan buoria poikia ja koirakuiskaaja saapuu apuun. Ensimmäiseksi kysytään, käyttekö lenkillä? Pojilla silmät suurenne (luultavasti kauhusta) ja kommentoivat avoauton edessä "haloo, meillä on autokin". Jippii, tää amerikkalianen unelma on vaan niin ihanaa! Hyviä muita sarjoja vinkkaan, niin kakkosen sydänmailla. Siihen kanssa jää äkkiä koukkuun.

    Ja joo siitä kuiskaajasta tiedä, mutta ei oo kyllä kenenkään koiran (enkut ja muut karvakasat) kanssa ollut ongelmia etteikö lapsen kanssa pärjäisi.

    Hih, musta tulee kohta kuiskaaja ja tehokasvattaja (lasten) ;)

    VastaaPoista