Nyt tunnelmia ei riitä sanat kertomaan, meidän Prinssi petunia, Sämpylä, Bansku, Danny tuli ja voitti koko EB:n päänäyttelyn, eli oli koko päivän komein tai kaunein koira. Uskomatonta, mutta totta! Koiriakin kisoissa oli n.130 ilmoitettua koiraa.
BlackCurrant's Danny The Dog ERI, SA, NU1, PU1, ROP, Serti, Paras Nuori, Paras Suomessa Syntynyt koira, kuului myös voittaneisiin ryhmiin Paras kasvattaja, Paras jälkeläisryhmä
 |
| Tässä se sit on -kaikista paras :) |
Ja kutakuinkin näin
"Fantastinen vahva uros, jolla kaunis pää, hyvä ilme, leveä kuono ja hyvä leuka, kauniisti asettunut olkapäät, vahva luusto, vahva rintakehä, upea ylälinja, oikea karppi, ja hyvin sijoittunut oikea häntä, liikkui hyvin"
 |
| Paras uros nelikko, Danny, Urho, Bono, Einari |
 |
| Banskun pokaalit ja me kasvattajan kanssa yhtä hymyä |
 |
| ROP ja VSP |
 |
| Paras jälkeläisporukka -Einari jälkeläiset putsasivat pöydän, vakuuttavaa näyttöä |
Reilun 100 km jälkeen alkoi autosta kuulumaan outoa ääntä, ei muuta kuin auto tien varteen ja tarkastamaan renkaita. Rikki, puhki, mäsänä.. Voihan P.....! Keskellä ei mitään, pimeää kuin he...... Koko auto piti purkaa koirat, häkit, teltat, tavarat, jne.. että saatiin auton vararengas esille. Kaksi naisihmistä tien poskessa, ja niinhän siinä kävi, että kaksi herrasmiestä pysähtyi meitä auttamaan. Kaunis Kiitos heille! Rengas saatiin vaihdettua ja lisättyä siihen ilmaa. Pitkä pohtiminen mille aletaan, ajetaanko kotiin vaihtamaan minun autoon vai ajellaanko hissukseen HKI:ä kohti. Päädyttiin auton vaihtoon ja ei muuta kuin kohti Oulua.
Oulussa vaihdettiin autoa ja käännettiin nokka kohti HKI:ä uudestaan, kello tässä vaiheessa 04.30 ja kisat alkavat 09.30. Navi näytti perillä olo ajaksi 11.48. Hetken mietitytti, että kannattaako lähteä edes ajamaan, mutta lähdettiin kuitenkin. Ja onneksi lähdettiin.
Perille päästiin 10.10 ja hyvin ehdittiin. Telttaleiri pystyyn ja koiria kävelyttämään pitkän matkan päätteeksi. Leiriä pidettiin Isä-Einarin porukoiden kanssa nurkkahuoneen merkeissä. Huippuhieno ja aurinkoinen päivä, paljon mukavia ihmisiä ja uusia juttukavereita taas.Ihania, komeita ja kauniita koiria.
Itse kehässä Danny esiintyi kauniisti ja hyväkäytöksisesti. Ei edes korvaansa lotkauttanut, viereisten koirien rähinöintiin. Mää olin siinä vaiheessa jo niin ylpeä.
Oman arvostelun alussa, tuomari Steven Davison, kehui minulle koiraa fantastiseksi ja sanoi sen olevan huippuhienossa kunnossa ja tiesi sen olevan työn takana. Mitäpä siihen muuta voi sanoa, kuin Kiitos! Tällaistakaan minulle ei ole ennen saatunut, että tuomari kehuu koiran kehässä ennen arvostelun aloittamista.
Mutta sen jälkeen kaikki oli vain Banskun juhlaa. Kaikki mihin mentiin, voitettiin. Paremmin ei olisi voinut mennä. Siskolikkakin oli NU4, isä-Einari PU4, ja velipuoli PU3. Nurkkahuoneen telttajengi oli kovassa vireessä.
Päivän lopuksi vielä kuvailtiin kauniita ja komeita. Auto pakattiin ja kotimatka saattoi alkaa. Perille päästiin kahden aikaan yöllä. Raskas reissu, mutta hetkeäkään en vaihtaisi pois.
 |
| Nurkkahuoneen tunnelmaa |
 |
| Dannyn palkintoja |
 |
| Ja niitä tuli vaan lisää ja lisää.. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti